Toimittajan helpot ilmasto-ohjeet

Ilmasto näkyy yhä useammassa uutisessa eikä aihe ole lähivuosina katoamassa mediasta. Toimittajalle aihepiiri voi olla monimutkainen, tässä helppoja vinkkejä.

Tänä kesänä ilmasto on tarjonnut medialle jutunjuurta, mm. kun EU-komissio esitteli ilmastopakettinsa. Aihe nousi Iltalehden kanteen asti, mikä on hienoa. Eniten on kuitenkin uutisoitu kuumenemisen vuoksi yleistyneistä tulvista, kuumuusaalloista ja paloista, jotka ovat aiheuttaneet tuhoja ja kuolemaa myös Euroopassa. Tsekeissä oli jopa tornado. Tämän lisäksi toimittajat ovat seuranneet sinilevätilannetta ja jakaneet vinkkejä miten vilvoittaa itseään Suomen ennätyshelteissä.

Annan vinkit siltä pohjalta että olen itse kirjoittanut ilmastosta lähes 20 vuotta. Koulutan toimittajia ja olen kerännyt aiheesta kokemuksia ilmastotoimittajilta ja ilmastojournalismin tutkijoilta.

Ilmastouutiset eivät ole katoamassa mihinkään. Koronan jälkeen ne todennäköisesti nousevat uusiin ennätyksiin.

Tältä näyttää 56 maasta kerätty ilmastoa käsittelevien juttujen lukumäärän kehitys. Ennätys oli ennen Köpenhaminan ilmastokokousta loppuvuonna 2009. Korona tiputti ilmastojuttujen määrän.

Toimituksissa ilmastosta raportoidaan vielä pitkään sillä kuumeneminen näkyy äärisäinä ja ruuantuotannon vaikeutumisena, toivottavasti ei kuitenkaan väkivaltaisuuksina, kuten tällä hetkellä vesipulan vuoksi Iranissa. Uutisia syntyy myös päästövähennysten toimeenpanosta, joka näkyy ihmisten arjessa ja yrityksissä uutena säätelynä.

Jotta yleisö saisi mahdollisimman todenmukaisen ja ymmärrettävän kuvan ilmastotoimista kannattaa toimittajien kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.

• Aktiivisia lauseita. Ilmastonmuutos ei tapahdu, se tehdään polttamalla fossiilisia polttoaineita. Maailmalla yhä useammat mediat puhuvat ilmastokriisistä ja kuumenemisesta muutoksen sijaan.
• Älä esitä että on vaihtoehto olla tekemättä mitään. Toimittajien tulee suhtautua ilmastopolitiikkaan yhtä krittisesti kuin muuhunkin vallankäyttöön. Myös sen aiheuttamat kustannukset pitää tuoda esiin. Mutta rehellistä olisi samassa yhteydessä kertoa, mitä maksaa tekemättömyys, eli se ettei päästöjä vähennetä (Esimerkiksi Saksassa joudutaan panemaan nyt miljardeja tulvatuhojen korjaamiseen.) Nykyisellään poliitikot ja etujärjestöt saavat arvostella ilmastopolitiikan kalleutta ilman että heiltä vaaditaan vastauksia, millä keinoin kallista ja tuhoisaa kuumenemista sitten tulisi torjua. On massiivista populismia esittää, että yhteiskunta voisi jatkaa nykymenoa kuumenevassa maailmassa.
• Muista ilmasto/päästöt myös muissa kuin erillisissä ilmastouutisissa. Ilmasto ei ole erillinen juttuaihe vaan näkökulma joka kytkeytyy moneen ihmisen toimintaan. Koronapademian aikana kaikkea öljynhinnasta ystävänpäivänviettoon on käsitelty pandemialasien läpi. Samaa tarvittaisiin ilmastojuttuihin. Käytännössä pitää kysyä että mitä raportoitu asia tarkoittaa ilmastopäästöille. Miltä uutinen näyttää kolme astetta kuumemmassa maailmassa? Osa meistä nyt elävistäkin toimittajista kohtaa vuosisadan lopussa sen ja joutuu vastaamaan kysymyksiin siitä mitä teimme silloin, kun selvisi kuinka vaarallista kuumeneminen on.
• Ilmasto on tilaisuus tehdä merkityksellistä journalismia. Ilmastokriisi on todennäköisesti suurin nyt eläviä ihmisiä koskettava muutos. Se herättää paljon kysymyksiä, tutkimustieto tarkentuu ja markkinoille tuodaan sen vuoksi uusia tuotteita ja palveluita. Toimittajien kannattaa käyttää tilaisuus ja siten tarjota ihmisille apua muutokseen. Esimerkiksi nyt kuluneiden ennätyshelteiden aikana olisin halunnut lukea siitä, miten omaa puutarhaa kannattaa valmistella yhä kuumempiin kesiin. Voiko mökkipihalle luoda mikroilmaston, mitä kannattaa tietää jos puutarhaan haluaa lisää puita, voiko koivuja auttaa selviämään helteistä?