“Toimitusten pitää oppia tukemaan ilmastotoimittajien mielenterveyttä”
Ilmastojournalismia tutkinut senioritoimittaja Wolfgang Blau käskee toimitusten skarpata ilmaston suhteen. Mutta aihetta käsittelevät toimittajat tarvitsevat tukea. “Heitä pitää tukea, kuten toimituksissa perinteisesti on tuettu sota- ja onnettomuuskeikoilla traumatisoituneita reporttereita.”
Kolme neljästä alle 25-vuotiaasta on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Luuletko että heistä uutismediat käsittelevät ilmastoa sillä vakavuudella kun pitäisi?
Tämän retorisen kysymyksen esitti kokenut mediapomo Wolfgang Blau esitelmässään ilmastojournalismista. Esitelmä perustui tiedoille, jotka Blau on kerännyt tutkiessaan ilmastojournalismia Reuters Instituutin stipendiaattina.
Blau muistutti että käynnissä on kaksi valtavaa yhtäaikaista ilmiötä: fyysisissä olosuhteissa tapahtuvat luontokato ja ilmaston lämpeneminen sekä historiallinen energiajärjestelmän käänne pois fossiilisista.
“Nämä muutokset ovat niin suuria että ne koskettavat jokaista elinkeinoa”, Blau sanoi.
World Economic Forum pitää epäonnistumista ilmastonmuutoksen torjunnassa tämän hetken suurimpana riskinä. Blaun mukaan uutismedian pitää kouluttautua ilmastosta ja nostaa aihe vähintään yhtä tärkeäksi kuin digitalisaatio on nostettu viime vuosikymmeninä.
Jotta tässä onnistutaan, toimitusten pitää huomioida yleisön tietotaso. Pystyvätkö lukijat sisäistämään mitä heille yritetään kertoa?
Isolla osalle ihmisistä nykyiset ilmastouutiset ovat liian vaikeita. Sanat taksonomia, päästökauppa, hiilibudjetti ovat vieraita. Yhdysvaltalaismedioissa viime vuodet työskennellyt Blau arveli etteivät edes tiheään viljellyt “IPCC”, “Pariisiin sopimus” tai “1,5 asteen tavoite” aukea kaikille.
“Uutisissa puhutaan 1,5 asteen tavoitteesta. Mitä se kertoo amerikkalaislukijalle joka arjessa mittaa asteet Fahrenheiteissa?”, Blau huomautti.
Bisneslehti Financial Times on tehnyt pelillisen testin, jossa lukija voi arvioida oman ilmastotietonsa.
Koska yleisön tietotaso vaihtelee, kannattaa uutistoimituksen segmentoida lukijat eri ryhmiin ja kohdistaa heille eri tyylisiä sisältöjä.
Äärisäät ovat yksi selkeimmin uutiskriteerit täyttävä ilmastojournalismin aihe. Toimittajan on mahdoton arvioida yksittäisen säätapahtuman ja ilmaston kuumenemisen yhteyttä. Joskus yhtyes jää mainitsematta vaikka pitäisi, toisinaan väitetään luonnontuhon johtuvan kuumenemisesta, vaikkei tutkijoilla vielä ole aiheesta tietoa. Sivustolta World Weather Attribution löytyy tutkimustietoa ajankohtaisista äärisääilmiöistä ja niiden yhtyedestä ilmastonmuutokseen.
Blau nosti esitelmässään esiin ilmastotoimittajien mielenterveyden. En ole koskaan aiemmin kuullut päällikkötoimittajan, tai melkein kenenkään muunkaan, puhuvan aiheesta.
“Uutisteollisuus on tottunut tukemaan sotakirjeenvaihtajia ja onnettomuudesta raportoivia toimittajia trauman käsittelyssä. Sen sijaan alalla ei tiedetä, miten tukea ilmastotoimittajaa joka 24/7 huolehtivat aiheesta ja kokevat usein väheksyntää omassa toimituksessaan.”
Blau on aiemmin Twitterissä nostanut esiin ilmastokysymyksen olevan raskas koska siinä raportoidaan eksistentiaalisesta uhasta ja kokonaisten maitten tuhoutumisesta. Hänen haastattelemansa ilmastotoimittajat kaipaavat valtavasti vertaistukea. Jopa kilpailevien toimitusten kollegat nähdään tärkeänä vertaisryhmänä.
